Revyyssä mennään lemmestä sekaisin ja kaipauksesta kahjoksi!
Rakkauden aivomyrsky pyöräyttää revyyteatterin lemmestä sekaisin! Päiväkirjan sivuilta punttisalille ja discosta rantakoivikkoon. Leikkikoulusta kiikkustuoliin ja pienimmästä solusta jättimäisiin sfääreihin. Lempeä ei pääse pakoon, ei edes Juvan ABC:lle. Revyyteatterin esitys on huumorin- ja musiikintäyteinen serenaadi kaikella rakkaudella kaikelle rakkaudelle, tosin rakkauden vaikutuksen alaisena ja täyttä ymmärrystä vailla.
Ohjaus: Mimmi Rantala
Esitykset Kulttuuritalo Sotkulla (Jääkärinkatu 9): pe 24. 5. klo 18 su 26.5. klo 13 ja klo 18 ti 28.5. klo 18 ke 29.5. klo 18 su 2.6. klo 13 ja klo 18
Karnevalistinen komedia suomenkielisen teatterin alkuvaiheista
Sitten seuraa paljastus! Remppateatteri esittää 20-vuotisjuhlanäytelmänään (kuuluu fanfaareja!) Juha Hurmeen kirjoittaman Making of Lean!
Vad? Was? Oho! Vau!
Helsingforssissa, toukokuun alussa vuonna 1869 joukko taiteilijoita ja kulttuuriaktiiveja ryhtyy harjoittelemaan Aleksis Kiwen Lea-näytelmää. Rahat ovat vähissä, pääosan esittäjä ei osaa sanaakaan suomea ja vesitohtorin hoidot taitavat pahentaa kirjailija Kiwen alkoholiongelmaa. Saadaanko ensimmäinen suomenkielinen näytelmä lainkaan ensi-iltaan?
Miten se kaikki menikään? Me näytellään se.
Luvassa on vauhdikas kurkistus suomenkielisen draaman syntyvaiheisiin ja erilaisiin käsityksiin siitä, millaista suomenkielisen kirjallisuuden tulisi olla. Esitys leikittelee teatterin konventioilla runonlausunnasta rappiin ja hahmottelee uusiksi tuttuja muotokuvia. Näyttämön kehyksissä nähdään Aleksis Kiwen ohella mm. kansallisteatterin perustajat Karl ja Emelie Bergbom, saksalainen vesitohtori Friedrich Everth ja ruotsalainen näyttelijätähti Charlotte Raa.
La 4.5. klo 18 Su 5.5. klo 14 Ma 6.5. klo 19 Ke 8.5. klo 19 (20-vuotisjuhlanäytös)
Käsikirjoitus: Juha Hurme Ohjaus ja sovitus: Raisa Ekoluoma
Esitykset järjestetään Kulttuuritalo Sotkulla (Jääkärinkatu 9, Mikkeli). Esteetön sisäänkäynti löytyy sisäpihan puolelta.
Suomen sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva, koskettava ja raadollinen kuvaus vaietusta aiheesta ja ajanjaksosta, jolloin erilleen oli revitty paitsi Suomen kansa, myös kokonaiset perheet.
”Sisaruksia emme sijoita samaan paikkaan. Jotta turmeleva vaikutus ei jatku, on lapset täysin erotettava kodistaan ja sisaruksistaan.”
Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kansakunta on jakautunut ja sodan jäljiltä Suomessa oli lähes 25 000 punaorpoa. Anneli Kannon kirjoittama ”Punaorvot” kertoo erään helsinkiläisen perheen tarinan tuona vaiettuna ja syvästi traumaattisena ajanjaksona. Perheen isä on kuollut vankileirillä ja kaikesta, mukaan lukien ruoasta, on pulaa. Jotta perheelle saa apua, äiti joutuu luopumaan lapsistaan ja äänioikeudestaan. Köyhäinavun piirissä olevia punaisten perheiden lapsia siirretään paitsi taloudellisesti parempiin, myös ideologisesti parempina pidettyihin kasvuoloihin Pohjanmaalle, jotta nämä eivät olisi enää huonojen vaikutusten piirissä. Osa Pohjanmaalle viedyistä lapsista palasi pian kotiin, toisista ei kuultu enää koskaan.
”Punaorvot” on raadollinen ja todenmukainen kuvaus vaietusta aiheesta ja ajanjaksosta, joka repi erilleen paitsi kansan, myös kokonaisia perheitä. Se on kertomus myös äidinrakkaudesta, perheen välisistä siteistä ja toivosta.
Ohjaus: Salla Avelin Käsikirjoitus: Anneli Kanto Puvustus: Tytti Vähäsarja ja Reetta Kinni Lavastus: työryhmä
Esitykset Kulttuuritalo Sotkulla (Jääkärinkatu 9): ke 24.4. klo 18 (ennakko) to 25.4. klo 18 (ensi-ilta) pe 26.4. klo 18 la 27.4. klo 18 su 28.4. klo 13
